Diesel tekniikka muistiinpanot

Diesel moottorin ja ottomoottorin merkittävimmät erot:
-Dieselmoottori ottaa niin paljon ilmaa kuin mekaanisesti on mahdollista(dieselmoottorissa ei kaasuläppää)
-Sytytystapa; dieselmoottorissa ei sytytystulppia, sytytys tapahtuu lämmön ja paineen avulla
-Polttoaineen ruiskutustapa; dieselmoottorissa seos ruiskutetaan suoraan palotilaan puristustahdin aikana

Common-rail-suoraruiskutustekniikka

Dieselmoottorit voidaan karkeasti jakaa esikammioruiskutusmoottoreihin ja suoraruiskutusmoottoreihin

Esikammioruiskutuksessa polttoneste ruiskutetaan esikammioon, jossa osa polttonesteestä syttyy. Loput palonesteestä puhalletaan palotilaan, palaminen tapahtuu suhteellisen hitaasti.
Hyötysuhde n.35%(hyötysuhde=paljonko polttoaineen energiasta saadaan tehoksi)
Alhaisempi huippupaine ja keveämpi rakenne.

Suoraruiskutusmenetelmässä polttoneste ruiskutetaan suoraan palotilaan, polttoneste höyrystyy ja palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti.
Hyötysuhde on erittäin korkea;n.45%,muita ominaisuuksia; taloudellisuus, ympäristönsuojelu, kova moottorin ääni (kone nakuttaa koska, seos syttyy ja paine kasvaa nopeasti), massiivinen rakenne.
Suoraruiskutus menetelmät: riviruiskutuspumppu, jakajaruiskutuspumppu jossa magneettiventtiili, yksikköpumppuruiskutusjärjestelmät (PDE,PLD), yhteispaineruiskutus Common-Rail

Kierto ruiskutusjärjestelmässä: Tulo; polttonestesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään,Paluu; ruiskutusjärjestelmästä polttonestesäiliöön, Kierto; komponenttien jäähdytys ja voitelu

Polttonestekierron tehtävät:
Polttonestesäiliö- polttonesteen varastointi
Polttonestesuodatin- polttonesteen puhdistus
Polttonesteen siirtopumppu- polttonesteen siirto polttonestesäiliöstä korkeapainepumpulle
Sähköinen pysäytysventtiili(joissain autoissa)- polttonesteen saannin keskeytys
Korkeapainepumppu- polttonesteen korkeapaineen muodostaminen
Rail-putki- polttonesteen varaaminen korkeapaineisena
Rail-putken painetunnistin- polttonesteen paineen mittaus
Paineensäätöventtiili- polttonesteen paineensäätö
Ruiskutussuuttimen tehtävä- ruiskuttaa polttoneste
Polttonesteen jäähdytin- polttonesteen jäähdytys
Polttonesteen esilämmitysventtiili(joissain autoissa)- lämmittää vähän polttonestettä

Koneistusta

Tänään jatkettiin moottorin osien ja niiden koneistuksen parissa. Oli kyllä semmosta hommaa mistä nautin!Oltiin aiemmin hiekkapuhallettu venttiilit puhtaiksi, ja nyt jatkoimme niiden parissa.

Tällä koneella lähdettiin hiomaan venttiilien pyöreän osan reunaa. Ventiili asetettiin tukevasti kiinni koneeseen, kone päälle ja oikean puolen vivulla lähdettiin viemään hiontakiveä lähemmäs venttiiliä, niin että venttiili jää ns. kiven taakse, tämän jälkeen vasemman puoleisella vivulla alettiin työntää venttiiliä lähemmäs kiveä,näin vuorotellen niin kauan, että oikea kohta löytyy. Korvakuulolla huomasi milloin hiominen tapahtui oikein, kiven vipua piti liikutella koko ajan, ettei se tee uria reunan pintaan. Kun reuna oli hyvä, vedettiin ventiiliä pois päin ja siinä se!

Kaikki koneistetut venttiilit.

Tuollaisella "viivaimella" tarkistettiin oliko venttiilikopan kansi suora.

Kun venttiilit oli koneistettu, myös venttiilikopasta piti niiden vastapinta koneistaa.

Tässä Mira-penkissä tapahtui vastapinnan koneistus. Venttiilikoppa asennettiin pöytään tukevasti kiinni, jotta se ei työstön aikana liiku.

Aluksi piti valita reiälle oikean kokoinen terä, ja oikea kulmakin terälle piti asettaa (meni kyllä vähän ohi miten se tapahtui!). Tämän jälkeen varsi työnnettiin venttiiliin aukkoon ja laite on ns. kiinni kopassa. Vasemmassa yläkulmassa näkyy boksi, joka kertoi milloin piti mitäkin tehdä. Aluksi painettiin napista, ja kone keskitti itsensä, keskityksen jälkeen lukittiin vipu. Nappia painettiin uudestaan ja kone keskitti itsensä kai venttiilikoppaan nähden, taas lukittiin vipu. Tämän jälkeen pyöriteltiin terää, ja katsottiin oikea kohta josta voidaan alkaa työstämään. Päälle liitettiin kone jolla terä lähti pyörimään(en taas muista nimeä ?) Pistettiin terä pyörimään ja hiottiin pinnasta tarpeeksi pois. Seuraavan kimppuun ja sama uudestaan :)

Siinä puhtoiset reunat.

Koneessa oli myös imulaite, jolla pystyi alipaineen avulla testaamaan pintojen tiiviyden(siis kun venttiilit paikallaan)ja mittari kertoi oliko hyvä vai ei. Ainakin eka pari meni vihreän puolelle! Tästä jatketaan sitten taas ensi viikolla.

Moottorin purku

Alettiin viime viikolla purkaa toyotan 4E-FE moottoria. Samalla kertautuu mieleen moottorin osat ja niiden tehtävät ja myöhemmin viritellään moottori. Tässä mitä ollaan tähän mennessä tehty!

Ihan alkuun lähdettiin purkamaan vaihteistoa irti, imusarja, laturi, kytkinlevy..ja sitten kuvassa olevassa vaiheessa piti tarkistaa jakopään jako ja pistää merkit muistiin jotta moottoria kasatessa muistaa kuinka ne on kohdillaan.

Seuraavaksi teimme ohivuotomittauksen:

Tämän jälkeen jatkettiin purkamista järjestelmällisesti ja osat pistettiin talteen järjestykseen.

Tarkka järjestys!

Tämä kone painoi venttiilien jousia alaspäin, samalla paikaltaan lähti pienet osat jotka noukittiin talteen magneetilla.

Kaikki venttiilit irrotettuna ja niiden osat.

Koko venttilikoppahan kävi konepesussa, seuraavana oli vuorossa venttiilien putsaaminen. Venttiilien littanan pään reunat pitää hioa, mutta ennen sitä venttiilit piti putsata noesta, pääsimme hiekkapuhaltamaan ne.

Hiekkapuhallus masiinaa, säiliössä on siis semmoista pienta metalli mujua, ei nimensä mukaisesti hiekkaa. Punaisen säiliön pitää olla täynnä jotta puhaltaminen onnistuu.

Toisesta päästä avattiin luukku, jota kautta venttiilit pistettiin sisälle. Luukku kiinni ja masiina päälle. Sitten kädet työnnettiim noihin keltaisiin muovihanskoihin : D Sisällä on putki josta tulee paineella mujua, ja jalalla poljettiin. Paljon mitään ei oikein tosta lasin läpi nää mitä teki, mutta kyllä se ihan hyvin meni loppujen lopuksi!

Likainen ja putsattu venttiili, varsia ei saa hiekkapuhaltaa, joten suojattiin ne teipillä (mutta parempi ratkasu kuulemma olis muoviputken pätkä tohon päälle,mutta onnistu noinkin :D)

Seuraavaksi päästään siis hiomaan, siitä sitten lisää juttua.

Moottorinohjaus muistiinpanot

Moottorinohjainlaite vastaanottaa antureilta signaaleja.
 Suihkutusjärjestelmän tehtävä on suihkuttaa seos sylinteriin oikealla hetkellä.
Sytytysjärjestelmän tehtävä moottorissa;sovittaa sytytysjännitteen ja sytytyshetken syötettyyn seokseen.

Moottorinohjainlaitteen suorittamat tehtävät;
Moottorinohjainlaite muuttaa kuljettajan viestittämän kuormituspyynnön toiminnoiksi(osakuormitus, täysikuormitus), sovitus ulkoisiin olosuhteisiin (lämpötila,ilmanpaine), esiintyvien vikojen diagnosointi ja tallennus(vikakoodit).

Tunnistimet
Moottorinohjainlaitteen pakolliset tiedot mitkä sen pitää saada:
-Moottorin sisään imettävän ilman massa (kuumakalvo-ilmanmassanmittain,johon integroitu imuilman
 lämpötunnistin)
-Imuilman lämpötilamittaus
-Kaasuläpän asentosignaali
-Nokka-akselin ja kampiakselin asentotunnistin
-Lambdatunnistimet(happitunnistin pakoputkessa, toinen mittaa toimiiko katalysaattori)
-Nakutustunnistin tarkkailee, että sytytyshetki ei ole liian aikainen

*Kuumakalvo-ilmamassanmittaimen tehtävä on: kuumakalvon jäähdytys virtausilman avulla, ilmamassan laskemnen vaikuttavan jännitteen avulla
*Imusarjan paine: Alipaine ja suihkutuspaine summautuvat, moottorinohjaus tasaa vaikutuksen lyhyempien suihkutusventtiilien aukiolojen aikana.
*Kaasuläpän tunnistin ilmaisee kuormitustiloja, tyhjäkäynti
*Kampiakselin asentotunnistin tehtävä; moottorin kierrosluvun mittaus, sytytyshetken, suihkutushetken ja suihkutuksen keston optimointi.
*Nokka-akselin tunnistimen tehtävä ; suihkutushetken ja sytytyshetken synkronointi kaasunvaihtotyöhön.
 *Nakutustunnistimen tehtävä on mitata sylinterin tärinät

Käyttölaitteet

-Kaasuläpän säädinosa : Mitä suurempi ilmamäärä, sitä enemmän bensiiniä lisätään.
-Suihkutusventtiili: suihkutushetken ja sytytyshetken synkronointi
-Sytytyspuola ja sytytystulppa;sytytyshetki,jännite,kipinän palon kesto. Mitä korkeampi kierrosluku, sitä aiempi sytytyshetki (ennen yläkuolokohtaa).