Moottorin purku osa2

Moottorin purkuhommissa ja niiden osien koneistuksessa ollaan jo päästy siihen vaiheeseen, että moottori on jo kasattu takaisin moottoriksi! Tässä viellä pari juttua mitä jäi projektista uupumaan.

Venttiilien ja niiden vastapintojen työstämisen jälkeen oli vuorossa venttiilikannen höylääminen.

Venttiilikoppa asetettiin pöytään kiinni. Mittakellolla tarkistettiin, että koppa oli asennettu penkkiin kiinni suoraan, jotta höylääminen  tapahtuisi tasaisesti, eikä kansi menisi sen takia piloille. Sivuilla oli vivut josta sai liikuteltua pöytää ja sen nopeutta, pömpelin yläsivulla oli pyörä josta laskettiin terää ja etsittiin sopiva kohta josta aletaan lastuamaan. Homma kesti sinänsä aika kauan, lastuaminen tapahtui hitaasti mutta tarkasti, hieno kiiltävä ja tasainen pinta tuli.

Seuraavana oli vuorossa sylinterien hoonaus. Työvälineenä oli tuommoinen pora, jossa oli kiinni hoonaus kivi, jota pyöriteltiin sylinterissä. Hoonauksen, hiomisen, tarkoituksena on rikkoa hienoksi kulunut pinta, jotta voiteluaineet tarttuvat paremmin. (pahoittelen tosi huonoa kuvaa!!!)

Tämän jälkeen oltiinkin valmiita kasaamaan moottoria. Tutkittiin siinä männät ja niiden laakerit ja putsattiin ne. Mäntien asentamiseen oli ihan oma työkalunsa, jolla saatiin puristettua männänrenkaat, jotta männät sai sylinteriin. Männässä on yleensä kolme rengasta ja kahden ylimmän tehtävä on tiivistää männän ja sylinterin välinen tila, ja alimman renkaan tehtävä on siirtää öljyä.

Koska osat oli laitettu tarkkaan järjestykseen aika helposti saatiin kasailtua moottori. Venttiilien takaisin laittamisessa meinasi ehkä vähän palaa pinna, niiden pikkuisten laakerien takia. Oli tärkeää muistaa putsata kaikki kampiakselin ja muiden osien  laakerit, ne voivat vaurioitua pienestäkin hiekan murusesta joka sinne väliin joutuu. Oli myös hyvä muistaa voidella osia öljyllä, niiden liikkuvuuden ja suojaamisen parantamiseksi.

Oli varmaan jo kolmas moottori mitä purkasin, nyt jäi ehkä paljon enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa päänuppiin.

Vaihtovirtalaturin toimintaan perehtyminen

Siinä laturi. Laturi koostuu roottorista, staattorista ja niiden käämeistä sekä jännitteensäätimestä.

Tässä laturin sakaranaparoottori. Roottorin keskellä on magnetointikäämi ja sen ympärillä sakaranavat. Sakaranavoista toinen puoli on N-magneettinen ja toinen puoli S- magneettinen, ne ovat limittäin ja aina jokatoinen on N ja jokatoinen on S, näiden välille syntyy magneettikenttä, tämä siksi, että magneettikentän suunta on pohjoisesta etelään, eli n->s. Sähkömagneetti eli roottori siis pyörii staattorin sisällä.

Tässä siis staattori jonka sisällä roottori sitten on. Staattorissa on kolme käämiä.

Tässä on jännitteen säädin. Se säätää roottorin magnetointivirtaa ja niin ollen magneettikentän voimakkuutta. Tässä olevien hiiliharjojen ja renkaiden kautta virta kuljetetaan roottorille. Roottorin magnetointivirtaa katkotaan, kun jännite pyrkii suuremmaksi kuin haluttu latausjännite.

Laturin tehtävähän on siis tuottaa auton sähköjärjestelmän tarvitseva sähkö ja ladata akkua.
Sen toiminta perustuu induktioilmiöön, jossa siis johdin leikkaa magneettikenttää tai magneettikenttä liikkuu siihen nähden. Yleensä vaihtovirtalaturissa jälkimmäinen.

Magneettivuota liikutetaan johtimen läpi--> Jännite indusoituu johtimeen.
Staattorista saatava teho on vaihtosähköä, joka on tasasuunnattava ennen sen päästämistä auton sähköjärjestelmään. Tasasuuntaus tapahtuu tasasuuntausdiodien avulla.

Starttimoottorin toimintaan perehtyminen

Perehdyimme tänään starttimoottorin toimintaan. Purimme starttimoottorin ja tutkailimme sen eri osakokonaisuuksia. Nimensä mukaisesti siis starttimoottori (käynnistysmoottori) "auttaa"otto- tai dieselmoottoria käynnistymään, ottomoottoria pyörittäen tarpeeksi nopeasti jotta syntyy oikeanlainen kaasuseos, dieselmoottorissa taas pitää saada aikaan paine jolla seos voi syttyä.

Starttimoottori koostuu kolmesta osakokonaisuudesta:
- solenoidi eli siirtorele
- hammaspyörä ja siirtolaitteet
- sähkömoottori

Solenoidia ohjataan virtalukon kautta, jolloin päävirta pääsee kulkemaan sähkömoottorille, solenoidin toinen tehtävä on siirtää siirtolaitteiston avulla startin hammaspyörä vauhtipyörän hammaskehälle.
Siirtolaitteisto varmistaa hammaspyörän kytkeytymisen ja irroittautumisen.
Sähkömoottori pyörittää moottoria sellaisella nopeudella jotta moottori voi käynnistyä.

Starttimoottori

 

Tässä siis solenoidi, jonka vasemmassa päässä oleva kara liikkuu edestakas sulkien sen sisällä olevaa kytkintä. Eli kun virtalukosta käännetään avainta start- asentoon, solenoidin läpi kulkee virta, joka kulkeutuu solenoidin sisällä oleville molemmille käämeille, pitokäämille ja vetokäämille.

Tässä sähkömoottori , jonka oikeassa päässä näkyy hammasratas, sisempänä on siirtohaarukka joka työntää vapaakytkintä eli  Bendix-laitetta aiemmin mainitun solenoidin avulla vauhtipyörälle.Muuten se rakentuu sen läpi kulkevasta akselista, sitä ympäröivät käämilangat (ankkurikäämitys), keskellä näkyvät lamellilevyt, sekä vasemmassa päässä kommutaattori.

Tämän sisällä on siis edellisen kuvan magneettiankkuri/bendix-laite/hammastus- kokonaisuus. Pohjalla näkyy hiilet ja niiden jouset, kuppia ympäröi napakengät ja herätinkäämit.

 Starttimoottorin toimintaperiaate on aika yksinkertainen loppujen lopuksi, vaan pitänee vielä perehtyä tarkemmin asiaan, tätä kirjoittaessa meni suoraan sanottuna kaikki osat vähän sekaisin ja ilmeisesti niistä käytetään montaa erilaista nimitystä!